Lissabon

Katu täytyy askelista

la 26.10

Rauhallinen päivä. Pikku kävely ja muuten vaan ihmettelyä.

pe 25.10

Open studio. Tein pelin, joka oli “toivomusten kaivo” Me tehtiin eilen kaikkea interaktiivista. Mä tein tämmönen “toivomusten lähde” pelin. 😊

The well of hope

1. Breath, relax and release
2. Think about your wish
3. Trow the cotton ball trough the golden ring
4. Hope

to 24.10.

Junalla Cascaisiin Cais de Sodren juna-aselmata (2,50€)

Kauniit näkymät merelle sain, kun istuin junan vasemmalla puolella etelään päin mennessä.

Kävely rantaa pitkin ylös näköalapaikalle ja takaisin rantaa pitkin Estoriliin saakka. Matkalla ruokailu kivassa kasvisravintolassa “House of wonders”.Kivoja rantoja ja meren pauhetta. Estorilistä juna Lissaboniin.

ke 23.10.

Jotenkin väsyttää. Show and tell klo 16. Suunnittelin että teen perjaintain “interaktiivisieen osuuteen pelin nimellä “Toivomusten kaivo”

ti 22.10.

Sintra ja Sadusta tuli totta!

9.41 – 10.20 Juna Lissabon (Rossio)- Sintra) Hinta 2€

10.30 – 11 Sintra – Penan palatsi (bussi 434) Päivälippu bussiin13,50€

Kävely 30 min Penan palatsin sisäänkäynnille.

Lippu Penana palatsiin sisälle ja Penan puutarhoihin yht. 20€

ma 21.10.

Show and tell. Meille tulee näyttely Prismaan su 27.-ke 30.10. Sekä lisäksi taphtuma/näyttely pe 25.10. Nyt täytyy tuumia mitä laittaa mihinkin. Launtaina paikkaan tulee toinen näyttely, joten meidäsn näyttely täytyy purkaa lauantaina.

su 20.10.

Aamulla kävin kirkossa jumalanpalveluksessa. Ja illalla valmistelin teostani eteenpäin.

la 19.10.

Päivällä “Feira de labra! alueella ja illalla kuntelmassa fado-musiikkia “Bohamia lx Se” porukalla. Tarjoilila ihmeellinen ystävällinen ukko joka hoiti koko salin tarjoilun ja juonsi fadoesitykset. Minä olin Mama jolta kyseltiin mielipiden kaikkeen.

pe 18.10.

Satun nimipäivä. Ajelimme porukalla Balemiin ja siellä tuli makseltua se originaali Belem de Nata, josta Pastel de Nata on saanut alkunsa. Aikaminen sokeripommi se on. Ihan hyvää mutta taitaa jäädä nyt viimeiseksi sellaiseksi täällä reissulla.

Illalla menimme vielä porukalla syömään portugalilaiseen “Lisbon Tu e Eu 2” ravintolaan. Ruoka oli tosi hyvää: Bacalau, valkosipulikatkaravut, mustekalaa, sardiineja, lihaa. Paikan omistaja ystävällinen vanha nainen jutteli meille pitkiä juttuja.

to 17.10.

Heräsin joskus 7.30. Kävelin Martim Monizille ja huomasin että ratikkaan 28E ei ollut juuri jonoa. Hyppäsin kyytiin ja kiersin “koko” lenkin. Päätepysäkiltä jatkoin vielä Avenida de Liberdadelle ja siitä kadun päässä olevaan puistoon, Kiva aampäiivä. Kävelyä tuli paljon ja hyvä mieli.

ke 16.10.

Aamulla liikuntaa ja tanssia. Illalla klo 16 Show and tell. Suunnittelen tähän, mitä sanoisin siinä.

My theme is “Looking for hope”. I will show you some sketces and some poms/writings. My Idea is to keep everything fairly light..

1. Runot: Cloud Castle, Shit ja Faith
2. Näytän luonnoksia: Golden roayal toiletseat, clouds, body- connection to body, drawings.
3. I would like to work more with my own faith and make art of it.
4. Meanwhile I am writing a blog. It is a kind on diary where I write things down and add photos.

ti 15.10

Sateinen päivä. Maalailin kämpillä.

ma 14.10.

Maalailn studiolla ja kämpillä,

su 13.10.

Belemin linna. Oli kaunis päivä. Googlailin ja huomasin, että ratikka 15E lähtee läheltä, Rossiosta. Sillä pääsee meren rannalle, Belemin linnaan. Sinne!

Illalla oli meidän aika esiintyä. Esitin runoni englanniksi. Ihmiset jäivät hokemaan “Holy shit” ja sanovat, että tämä runo oli tärkeä avaus. Oli mukava nähdä muidenkun esityksiä ja tämän illan jälkeen tulimme läheisemmäksi.

Illalla juttelin vielä pitkään Marin kanssa residenssissä.

Esiintyminen Prisma studiossa. Esitin runoni

la 12.10

Löysin läheltä kivan aamiaispaikan läheltä, MartimMonizin luota. Sielä on kahvi + tuoremehu + munakas ja sämpylä 3,95€ Tuliskohan tästä kantapaikkani.

Kävelin kirkolle.

Illalla kävimme vielä taidenäyttelyn avajaisissa.

Tässä kuvassa residenssiikaverini oikealla: “Satun enkelit” Katy Kanadasta, Helena Lontoosta ja Min Koreasta. Vasemmalla Mar Kataloniasta.

pe 11.10.

Tänään oli hyvä päivä. Ensin olin studiolla ja rakensin vessanistuinta. Teen siitä kevyen, valtaistuinmaisen. Keksin, että ompelen selkänojan kuin perinteisen sohvan nappeinen. Nappeina käytin pampulia “pilvinä”.

Klo 14 paikalle tuli Catia, alastonmalli. Alastonmallinpiirustusta studiolla klo 15-17 Joo Ilmoittauduin mukaan. Oli mukavaa ja rentouttavaa.

to 10.10.

Aamupalan jälkeen ajattelin mennä studiolle värkkäämään mun vessanistuimesta valtaistuinta (tai jotain…) Studion ovi oli vielä lukossa, joten en päässyst sisään. (Muut täällä heräävät oikeasti vasta joskus 11 tienoilla). No päätin sitten lähteä kaakelimuseoon eli Museo de Azuleijoon. Metrolla Rossioon ja siitä sitten busslilla 759 perille. Rossio on yksi mun lempialueista. Sillä tulee käytyä päivittäin.

Museo de Azuleijo oli upea! Mahtavia ornamenttejä. Lempivärini löytyvät näistä 1600-luvun azuleijoista. Tietty sininen ja tietty keltainen. Näistä haluen kerätä ispiraatiota johonkin tulevaan juttuuni! Kuvia tuli otettua aika paljon.

Iltapäiväksi menin studiolle. Maalasin vessanpöntön kannen kullan väriseksi. Teen siihen ehkä siivet. Kummallinen siitä tulee, mutta teen nyt mitä tulee mieleen. Go with the flow. Haluan tehdä jotain kevyttä. Unelmia etsimässä.

Voisin kirjoittaa sen viereen jotain runoa tai tarinaa.

Ajatuksia: Muista olla onnellinen jokaisesta hyvästä kakastasi! Minun vatsani ei aina toimi. Silloin kun vatsa toimii olen kuin taivaassa. Olo on kevyt. Minulla on hyperparatyreoosi. Se leikataan ehkä ensi vuonna. Toivottavasti se auttaa tähän vaivaan. Kaipaan sitä kevyttä oloa, joka tulee kun suoli toimii.

Paska. Se ei ole itsestäänselvyys. Muista olla onnellinen jokaisesta kakastasi. Juhli onnistumistasi! Eikö olekin taas ihanan keveä olo? Ole kuin kuninkaallinen.

ChatGPT kirjoitti avusteisesti tein tästä runon näin:

Paska.
Se ei ole itsestäänselvyys.
Kun suoli toimii, on syytä juhlaan,
jokainen kerta on pieni voitto.

Muista olla kiitollinen
jokaisesta kerrasta,
se on merkki elämästä,
toimivasta kehosta,
yhteydestä sisimpääsi.

Kun se tapahtuu,
kevennyt kuin pilvi tuulessa,
voit hengittää helpommin,
kuin kuninkaallinen
omassa valtakunnassasi.

Tiedän, että joskus päivät venyvät,
viikot valuvat ohi,
vatsa jumittaa kuin suljettu portti,
mutta sinussa on voimaa odottaa.

Vaikka joskus kestääkin,
luota, että kehosi on silti kanssasi,
ja kun lopulta virtaus taas vapautuu,
koet sen helpotuksen—
yksinkertainen, hiljainen voitto.
Ole ylpeä jokaisesta askeleesta,
sillä jokainen voitto, pieni tai suuri,
tekee sinusta oman kehosi hallitsijan.

Shit.
It’s not a given.
When your gut works, it’s a reason to celebrate,
every time a small victory.

Remember to be grateful
for every bowel movement,
it’s a sign of life,
of a body working,
a connection to your core.

When it happens,
you feel lighter, like a cloud on the wind,
able to breathe easier,
like royalty,
in your own kingdom.

I know that sometimes the days stretch out,
weeks drift by,
your gut stuck like a locked gate,
but there’s strength in you to wait.

Even when it’s slow,
trust your body is still with you,
and when it finally flows again,
you’ll feel the release—
a simple, quiet triumph.
Be proud of each step,
for every victory, big or small,
makes you a ruler of your own flesh.

ke 9.10.

Heräsin klo 10 ja päätin saada ikkunaverhon korjattua. Se oli kyllä tiukassa. Jotenkin saksilla vääntämällä sain kangasta irrotettua ja jipii! nyt saan ikkunan kiinnni. Oli kauhea komma. Lähellä oli, että olisin pudonnut ikkunasta (3.krs) tuonne kadulle.

Lähdin päiväretkellä Alfamaan. Ensin funikunaarilla ylös ja sitten pitkät pätkät kävelyä ja maisemien ihailua.. Kaunista.

ti 8.10.

Heräsin vähän innokkaana hyvin nukutun yön jälkeen. Jotenkin alan tykkäämään tuosta vieressä kulkevasta kadusta “Rua de Benformososta” jota aiemmin vihasin ja pelkäsin. Siinä on elämää, kiinnostavia hajuja ja ääniä. Ehkä teenkin siitä jonkin taiteellisen jutun.

Päivällä kävelin Rua de Benformoson päästä päähän. Täällä näyttää olevan ainakin Pakistanilais ja Bangladesh korttelit. Soltä suunnalta näyttää olevan kaikki seisoskelijaukot. Naisia ei kadulla pahemmin näy.

Vastapäinen talo ornamenttikaakeleineen on hieno. Maalasin siitä akverellin ja kuvaisin videota pilvenpiirtäjäprojektia varten. Videoin myös tuota katua ja sen hullua liikennettä. Jännä yhdistelmä.

Illalla tapsimme koko Prisma residessiporukan kanssa: jokainen esitteli vähän itseään ja suunnittelilla olevaa projektiaan.

Illalla pistydyimme vielä coctaileilla lähellä olevassa kuppiassa.

Kun saavuin kämpille oli verhoni jotenkin kiertynyt ja jumittunut saranaan. En saanut ikkunaa kiinni. Yöllä oli kova tuuli, viereisen talon peltikatto tuntui olevan irti ja se rämisi ihan mahdottomasti. En saanut juuri unta kun kuuntelin räminää avoinna olevan ikkunan kautta..

ma 7.10.

Nyt oli hyvä kokkailla aamiainen omassa puhtaassa keittiössä. Aamutouhujen jälkeen ajattelin lähteä kävelylle. Heti alkoi satamaan. No nyt on sopiva aika pistäytyä studiolla. os. R. da Palma 268, 1100-089 Lisboa

https://prismalx.com/

Mitä materiaalia täällä työstän? Ehkä maalaan jotain kevyttä materiaalia. Löysin valkoista kangasta ja kehyksiä. Vähän akryylimaalia ja luonnostelupaperia. Niillä pääsen alkuun. Asettelin materiaalit “omalle paikalleni” Ehkä teen vessanpöntön kannesta jonkinlaisen valtaistuimen. Teen siitä pehmeän, pumpulisen kokemuksen + siivet? Kiinnitän sen sitten kattoon siimoilla? Miten tuntea itsenä kevyeksi ja vapaaksi. (no kakkaamisen jälkeen kyllä).

Päivällä lähdin kävelemään kaupungille ympäriinsä. Ratikkaan 28 näytti olevan noin 200metrin jono. Turisteja kaikki. Reitti on kiva ja sillä pääsee ympäri. Paikallisia kuulemma vähän harmittaa, että sitä ei ole mahdollista käyttää omiin työ- ja asiointimatkoihin, koska turistit ovat vallanneet kaikki paikat.

Nälkä tuli Seis Downtown -ravintolan kohdalla. Ruokailun jälkeen ratikan 25E pysäkki löytyi kätevästä siitä läheltä. Hyppäsin kyytiin ja katselin Lissabonin maisemia. Kiva ja kiinnostava reitti. Ratikalla matkustelu päämäärättömästi: maiseminen katseleminen ja ihmisten seuraaminen on minun mielihommaani matkoilla. Ratikalla menen vaan johonkin suuntaan ja sama ratikka tulee kyllä takaisin samaan paikkaan jossain vaiheessa. Tämän retikan päätepysäkki oli Campo Ourique.

Takaisintumatkalla pistäydon vielä yhdessä kahvilassa syömssä sen pakollisen “Pastel de Natan!. Aika hyvää oli ja sikamakeeta. ‘

Illalla osallistuin Prisma Studion järjestämälle Clay Clubiin. Oli kivaa ja meditatiivista. Tein pari Lampaan, karitsan ja suden joka yrittää olla lammas.

su 6.10.

Heräsin klo 9. Nukuin hyvin, vaikka ukot kadulla taas metelöivät. Halusin kokkailla aamiaista omassa keittiössä, mutta siellä oli niin sottaista ja niin paljon vanhaa ruokaa, että en halunnut ajatella mitään syömistä tai juomista lähellä keittiötä. 4 tunnin siivoamisen jälkeen näytti kohtuulliselta ja kokkasin itselleni jugurttia, hedelmiä ja pikakahvia.

Myös vessan istuin oli irronnut. Uusi varaosa oli saapunut ja asensin sen paikalleen. Parvekkeella oli viherkasveja, jotka olivat tosi huonossa hapessa. Putsasin kuivat oksat, heitin huonot roskiin ja pesin ruukut. Just nyt on sellainen olo, että haluan pestä kaiken mitä täällä on. Tyynynpäälliset lähdössä pesuun seuraavaksi.

Siivouspuuskani oli ehkä vähän turhan aikainen. Residenssikaverit kömpivät huoneistaan joskus puolen päivän jälkeen. Ja sanoivat, että “kuulivat kyllä, että siivoan…” Kääks. Kovasti yritin pahoitella . Saas nähdä miten asiat tästä suttaantuivat jatkossa. Tarkoitus on asua 1kk saman katon alla ja jakaa sama keittiö.

Myöhemmin keskustelimme säännöistämme. Sovimme, että ollaan hiljokseen klo 11-23. Toivottavasti nyt kaikki tuntevat olonsa hyväksytyksi ja kuulluksi.

Iltapäivä meni kävellessä kaupunkia ristiin rastiin. Kaakelitalot on ihania!

la 5.10.

Ukot mekastivat tuolla Rua de Benformosolla koko yön. Olin aivan poikki edellisen päivä ”porrastreeneistä”, mutta en oikein saanut unta. Tai nukuin hyvin levottomasti. Aamulla ukotkin olivat hiljentyneet ja jäin makailemaan sänkyyn. Tarkoitukseni oli mennä elävän mallin piirustus sessioon tuonne Prisma Studion puolelle, mutta tuntui siltä, että en jaksa nyt osallistua mihinkään. Haluan mieluummin kierrellä vähän lähitienoilla. Josko saisin ”kompassini” asemoitua tänne.

Puolitapäivän päätin lähetä aamiaiselle TripAdvisorin suosittelemaan paikkaan. Paikka oli nimeltään Zenith. Ja olihan sen nyt hyvä. Hinta oli kyllä korkeampi kun yleensä perus portugalilaisissa. (Mun satsi oli melkein 25€) Tätä jään ehkä haikailemaan vielä jatkossakin.

Illalla menimme vielä porukalla syömään Christianon suosittelmaan paikkaan. Tälle kertaa menimme jyrikimmän kohdan funikurlaarilla (mikä on ilmainen). Lähtöpaikka näkyy tuossa kartassa.

4.10.

4.10. Residessikavereiden kanssa syömään Damasiin

Illalla sain viestin residenssikavereiltani. Mennäänkö yhdessä syömään? Joo! Sain WhatsApissa viestin valitusta ruokapaikasta. Katsoin GoogleMapsistä, missä Damas on. Joo! Se on lähellä. Vain 800m. Kävelen. No se oli taas tyhmä päätös. Koko 800m oli ylämäkeä, portaita. Olin aivan hikinen ja punainen kun saavuin tapaamispaikkaamme. Oli kiva tavata residenssikaverini Kanadasta, Koreasta ja Norjasta. Mukavaa porukkaa. Toki olivat minua noin 30 vuotta nuorempia 😊.  Ajattelin, että tämä on nyt semmoinen ”turvallinen tila” jossa kaikki voivat olla minkä ikäisiä vain. Tai sitten minusta tulle Mama-Satu.

4.10. Portaita pitkin residenssiin

Seuraavan kuukauden ajan osoitteeni on Rua de Benformoso 155, 100-089 Lisboa https://prismalx.com/ [email protected].

Suosittelen, että otat lentokentältä taksin tai Boltin. Minä tulin metrolla. Hinta oli vain 0,50€, mutta se oli siltä tyhmä päätös, ja turhaa säästelijäisyyttä, sillä minulla oli paljon matkatavaraa. Metro oli aika täynnä. Rakensin matkatavaroista ympärilleni barrigaadin, jotta taskuvarkaat eivät pääse lähestymään. Pälyilin epäluuluisena kaikkia kulkijoita. No selvisin kuitenkin matkasta. Ja portaista. Tiedoksi, että Lissabonin metroissa ei ole hissiä tai liukuportaita.  Eikä tässä meidän asunnossakaan ole hissiä. Onneksi asuntoni on 2.kerroksessa, mutta 19kilon matkalaukun kantaminen alkaa portaikoissa pikkuhiljaa tuntua. Portaikot tulivat muutekin tutuksi heti ensimmäisenä päivänä.

Huoneeni on kiva. Istun nyt ikkunan ääressä ja katselen vastapäistä kaakeleilla vuorattua taloa. Se on ihana! Inspiroiva. Alla kulkeva katu: Rua de Bwenformoso on vähän peloittava. Se on aika kapea kuja. Tällä kujalla on erityisen paljon aasialaisia: intiasta, pakistanista ja bangladeshistä. Oli epämiellyttävää tulla tänne matkalaukun kanssa kun tuntuu siltä, että tuhannet tummat miehet tuijoittivat. Muutenkin kadulla on jostain syystä vain miehiä ja heidän ylläpitämiään pikkuravintoloita. Sellaisia muovituolipaikkoja. Eivät ole kovin kutsuvia minusta.

pe 4.10.
Tarkan markan lentomatkalle eväät ja vesipullo mukaan

Käsimatkatavaroihin saa ottaa vain 100ml nesteitä. Pro tip! Ota mukaan tyhjä vesipullo ja täytä se turvatarkastuksen jälkeen. Ei tarvi ostella kalliita juomia lentokoneessa. Ja omat leivät evääksi niin lentokoneessa niin ei tarvitse nälkäillä tai ostella lentoaseman ylikalliita sapuskoita.

Lentokoneessa viereeni istui Heikki Joensuusta. Kerroin, että olen lähdössä aika pitkälle reissulle. “Toivoa etsimään”. Keskustelumme polveili asiasta toiseen: puhuimme sodasta, työstä, nuorisosta, rohkeudesta, johdatuksesta, uskosta ja viineistä. Noin viiden tunnin lento meni kuin hujauksessa. Lopuksi Heikki sanoi: “Toivon avaimet sinulla on käsissäsi”. Tiedät kyllä mikä on vahvin juttu mihin voit luottaa. Jäi sellainen olo, että emme istuneet siinä vierekkäin sattumalta.

Viiniasiantuntijana hän vinkkasi minulle muutamia hyviä Portugalilaisia viinejä. Kirjotin niitä ylös, josko vaikka pääsisin näitä reissuni aikana maistelemaan. Doro, red: Tourica Ational, Tinta Rorich, Bouset, Argagonez, Tempranillo Aletenjo-alueen viinit. Portviinit:Ruby (nuori), Tawny (keski), Vintage port, Valkoinen portviini: Krohn.

3.10.

Bing!

Heräsin klo 4.44. Mieleeni iski yhtäkkiä, että minunhan täytyy alkaa pitäämään blogia tulevista residenssireissuistani. Yritin vielä kääntää kylkeä ja napata unenpäästä uudelleen kiinni, mutta eihän siitä mitään tullut. Kroppa oli täysin hereillä ja hermot hyrinässä. Siispä avasin tietokoneeni ja perustin wp-sivut. Pilvenpiirtäjä-nimellä. Nyt sitten yritän selvitellä miten tämä alusta toimii.